Riitta Pääjärvi-Myllyaho - Tarvitaanko Kansallinen ryhtiliike kansan terveyden turvaamiseksi?

Olen kesän ja syksyn aikana valmentanut opiskelijoita syksyn terveystiedon ylioppilaskokeeseen, ja olemme käyneet kattavasti ihmisten terveyteen vaikuttavia seikkoja läpi. Olen myös keskustellut paljon ensi keväänä sata vuotta täyttävän äitini kanssa hänen elämänkokemuksistaan, ja olemme miettineet, miksi hän on saanut elää näin pitkän elämän. Haluankin nyt nostaa esiin muutamia asioita, joihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota.

Runsaan sadan viimeisen vuoden aikana ihmisten terveys on merkittävästi parantunut, sillä yhteiskunnassa on tehty paljon sitä edistäviä ratkaisuja, kun tietoa on saatu lisää. Parantunut terveydentila on johtanut keskimääräisen eliniän kasvuun ja siihen, että ihmiset elävät pidempään entistä terveempinä. Vaikka ihmisten terveydentila on keskimääräisesti parantunut kaikkialla maailmassa, terveyserot eri maiden ja eri väestöryhmien välillä ovat edelleen suuret.

Terveyteen vaikuttavat suuresti yhteiskunnan taloudelliset, kulttuuriset ja ympäristötekijät, samoin fyysinen ja psykososiaalinen ympäristö. Näitä laajoja, koko väestön terveyteen vaikuttavia tekijöitä voidaan ohjata yhteiskunnallisella päätöksenteolla ja terveyspolitiikalla. Tällaiseen kuuluu esimerkiksi elinympäristön tarjoamat resurssit, taloudelliset voimavarat, demokratia, turvallisuus sekä terveys- ja koulutuspalvelut. Väestön terveyttä voidaan siis tukea lukuisin yhteiskunnallisin toimin ja keinoin.

Jokaisella väestöllä on oma historiansa, kulttuurinsa sekä taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet, jotka vaikuttavat niin terveyteen, sairastavuuteen kuin terveyden jakautumiseenkin, mutta varmuudella tiedetään, että elintason nousu, koulutus ja terveysosaaminen edistävät väestön terveyttä.

Sairauksissa olemme siirtyneet köyhyyteen ja puutteelliseen hygieniaan liittyvistä tartuntataudeista nykyaikaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle tyypillisiin pitkäaikaissairauksiin (esim. diabetes), joista useat linkittyvät liian vähäiseen liikuntaan. Olemme pitkään pyrkineet helpottamaan arkeamme erilaisilla keksinnöillä, mutta olemmeko menneet jo liian pitkälle? Olemmeko unohtaneet, että ihminen tarvitsee paljon liikuntaa? Entä olemmeko aliarvioineet yksilön omaa roolia? Meillä on tietoa ja ymmärrystä ravinnon, liikunnan ja unen vaikutuksista terveyteen, mutta silti monet toimivat vastoin tätä tietoa. Erityisen huolestuttavaa on lasten ja nuorten hyvinvoinnin muuttuminen pahoinvoinniksi, nuorten mielenterveys on heikentynyt kovaa vauhtia. Juuri saimme myös lukea lasten lihavuuden lisääntymisestä Etelä-Pohjanmaalla ja liikunnan vähenemisestä. Jo aiemmin olemme kuulleet Move-mittausten huolestuttavat tulokset. Eivätkä aikuiset ole yhtään sen parempia.

Puheita ja huolikirjoituksia asian tiimoilta kuulemme jatkuvasti, mutta olisiko nyt vihdoinkin aika todella puuttua tähän kehityskulkuun? Tehdä Pohjois-Karjala projektia vastaava Kansallinen ryhtiliike, joka alkaa perheistä, kouluista, seuroista, yhdistyksistä ym. ja näkyy yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kaikilla tasoilla! Olympiakomitea on lanseerannut Suomi liikkeelle – ohjelman, se on hyvä alku, mutta kaipaisin ryhtiliikettä laajemmalla pohjalla. Perheitä tulee tukea yhdessä liikkumiseen ja terveelliseen ruokakulttuuriin, kouluihin kännykkäkielto ja lisää liikuntaa, ja aikuisilla arkiliikunta kunniaan! Moni taho tekee jo hyvää työtä, mutta tärkeää olisi, että saisimme aikaan sellaisen kansanliikkeen, että jokainen tuntisi olevansa mukana tässä yhteisöllisessä ja positiivisessa muutoksessa. Ja vähitellen tulokset alkaisivat näkyä ja tuntua kehossa - parempana vointina kaikissa ikäluokissa sekä vähentyvinä sairauskustannuksina. Tämä edistäisi maamme työllisyyttä ja taloutta.

Myös äitini pitkän iän selitys saattaa löytyä siitä, että hän on koko elämänsä kävellyt ja pyöräillyt pitkiä matkoja sekä tehnyt työtä maatilalla omia lihasvoimia käyttäen.

Riitta Pääjärvi-Myllyaho (kok)

Pohjanmaan kokoomuksen varapj.

Puoluevaltuuston jäsen